TERVEYDENHOITO

Kaikilla tulee olla mahdollisuus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon!

-Huono terveydenhoito tulee kalliiksi

-Tarvitaan tuloksia, vallan ja vastuun pitää kulkea yhdessä

-Yhteistyötä tarvitaan julkisen ja yksityisen terveydenhuollon kesken

-Kela-korvaukset takaisin

-Hoidetaan tieteeseen eikä ideologiaan perustuen

-Vähemmän byrokratiaa, mahdollisuuksia alan pienillekin yrityksille

-Rahoitusta tutkijalähtöiseen lääketieteeseen

Terveydenhuollon hätätila

Suomen terveydenhoito on tällä hetkellä kriisissä. Pääsy ihan peruspalveluihin on vaikeutunut ja odotusajat erikoissairaanhoitoon ovat pitkiä. Jos potilas ei pääse ajoissa asianmukaiseen hoitoon, sairaudet saattavat pahentua, tulla pysyviä haittoja, turhaa kärsimystä ja taloudellisia menetyksiä.

Huonosti toimiva terveydenhuolto tulee kalliiksi. Jos työikäinen ihminen joutuu odottamaan työkyvyn palauttamista vaativaa leikkausta kuukausia, kuka maksaa sairauspäivärahat ja ansionmenetykset? Jos vatsakipujen tai sydänoireiden syyn selvittäminen kestää, niin
joissakin tapauksissa syöpä ehtii levitä ollen parantavan hoidon saavuttamattomissa tai sydänpotilas löytyä kuolleena kotoaan. Vaikeus päästä lääkäriin nostaa potilaan kynnystä hakeutua hoitoon tai jos laiminlöydään seulontoja niin samalla tavalla sairaudet pääsevät hoitamattomina etenemään. Ellei potilas osaa pitää puoliaan ja vaatia hoitoa tai tiedä kaikkia "kikkoja" kuinka hoitoa voi saada, saattaa hän jäädä kokonaan ilman hoitoa. Näin käy helposti yksineläville mielenterveyspotilaille ja muistisairaille. Hoitajamitoitus oli hyvää tarkoittava uudistus, mutta johti joissakin paikoissa hoivapaikkojen vähentämiseen ja heikkokuntoisten vanhusten jäämiseen käytännössä heitteille koteihinsa tai täyttämään viimeiset sairaalapaikat. Säteilyturvalain uudistuksen tarkoitus vähentää säteilyhaittoja on hyvä, mutta esimerkiksi mammografiaan pääsyn kohtuuton vaikeuttaminen ei mielestäni ollut hyvä ajatus. Nykyisin mammografiaseulontoja järjestetään vain 50-70 vuotiaille, sen ulkopuolella mammografiaan on tehtävä erityinen selvitys.

Tarvitaan tuloksia ja vastuunkantoa

Työterveyshuollossa työnantajat vaativat tuloksia. Se ei käy laatuun, että työntekijä on poissa työstä ilman hyvää syytä tai sairaus pitkittyy turhaan. Tähän on taloudellinen insentiivi. Me tarvitsemme samanlaisen laadukkaan hoidon kaikille, eikä kannata romuttaa hyvin toimivaa työterveyshuoltoa, jotta kaikilla olisi yhtä huonosti. Työterveyshuollossa lääkäri on vastuussa, että asiat hoituvat, vaikkei hän itse hoitaisi vaan ohjaisi tarvittaessa eteenpäin. Jonkun pitäisi olla vastuussa potilaan hoidosta myös julkisella puolen, oli sitten kyse mielenterveyspotilaasta, muistisairaasta vanhuksesta tai syöpäpotilaasta. Hienoista Käypä hoito-suosituksista ei ole iloa, jos niitä ei toteuteta. Nykyinen 3 kuukauden hoitotakuu ei riitä mihinkään, siinä ajassa ehtii potilaan tilanne heikentyä merkittävällä tavalla.

Kela-korvaukset takaisin

Yksityinen terveydenhuolto on pyrkinyt paikkaamaan julkisen terveydenhoidon ongelmia. Nyt viimeisiä hallituksen päätöksiä on ollut poistaa lähes kaikki potilaiden hoitoa tukevat
Kela-korvaukset. Tämä on erittäin eriarvoistavaa, sillä varakkaille ihmisille Kela-korvauksilla ei ole ratkaisevaa merkitystä, mutta monille muutamankin kympin tai sadan euron kustannus voi olla liikaa. Kela-korvausten poistoon liittyy myös hyvin outoja asioita. Esimerkiksi muiden laboratoriotutkimusten korvauksien poistumisenkin jälkeen PCR-pohjaisesta koronavirus-tutkimuksesta korvataan edelleen enemmän kuin 12 erikoislääkärikäynnistä tutkimuksineen. Samaan aikaan mitään mikrobiologisia pikatestejä, kuten korona- tai influenssatestejä, ei saa edes tehdä ilman kallista ja hankalaa lupaprosessia. Pikatestejä saa kuitenkin ostaa vapaasti huoltoasemilta ja ruokakaupoista. Jos potilas haluaa saada Kela-korvauksen vaikkapa eturauhasen tai munasarjan vuoksi tehdyistä laboratorio- tai kuvantamistutkimisesta hänen tulee hakeutua psykiatrille! Kela-korvausten poiston taloudellinen "säästö" oli noin 60 miljoonaa mutta samantien syydettiin lisärahaa Sote-uudistukseen 700 miljoonaa. Entä jos olisikin nostettu Kela-korvaukset kymmenen kertaa suuremmiksi samalla rahalla? Kela-korvaukset yksityisen sairaanhoidon ja tutkimuksien osalta olivat 90 miljoonaa euroa vuonna 2020, mutta niiden tukemana tehtiin 3,3 miljoonaa sairaanhoitokäyntiä. Ainakin potilaan ja julkisen talouden kannalta Kela-korvausten poisto oli haitallista, kenen asiaa tässä oikein ajettiin?

Rahat hoitoon ja tutkimukseen eikä sekavaan hallintoon

Suomalaisen terveydenhuollon päätöksentekokoneisto ei toimi. Suomessa on erittäin ammattitaitoista terveydenhoitohenkilökuntaa, lääkäreitä ja hoitajia. He eivät vaan saa hoitaa potilaita parhaalla mahdollisella tavalla. Hyvän hoidon esteet tulevat ylemmältä taholta. Yleisesti ottaen vallan ja vastuun tulisi kulkea yhdessä; päätöksenteon pitäisi tapahtua siellä missä potilaita hoidetaan. Ei niin, että ensin käytännössä pakotetaan ottamaan koronarokotteita, mutta seuraavaksi niitä kielletään antamasta riskiryhmien ulkopuolisille vaan annetaan rokotteiden mieluummin vanhentua varastoissaan. Viranomaiset eivät tiedä, kuka sairastaa mitäkin ja mikä hänen yleinen kuntonsa on. Potilaalla ja häntä hoitavalla lääkärillä on kulloinkin paras tieto mitä tulisi tehdä. Terveyspolitiikkamme etäännyttää kaiken aikaa potilaiden hoitoa koskevaa päätöksentekoa. Sote-uudistus tuo kokonaan uuden hallintotason, kun pikemminkin pitäisi säästää byrokratiasta ja virkakunnasta ja käyttää rahat suoraan potilaiden hoitoon ja lääketieteelliseen tutkimukseen.

Terveydenhoidon kuntoon saattaminen on ennenkaikkea asennekysymys. Jätetään pois ideologia, julkisen ja yksityisen puolen vastakkainasettelu ja aletaan hoitaa ihmisiä kaikki yhdessä. Kun huomataan epäkohtia, niin puututaan niihin. Esimerkiksi jos kotona pärjäämätön vanhus joutuu kutsumaan päivittäin ambulanssin tai sairaalan kapasiteetti on lopussa, hoidetaan asia
kuntoon. Ei säästetä diabeetikkojen sokerimittausliuskoista tai muista vastaavista apuvälineistä. Voidaan sopia tietyt julkisen hoidon kriteerit. Esimerkiksi että joihinkin syöpälääkkeisiin ei ole varaa ja niitä ei siksi anneta. Mutta kerrotaan tämä rehellisesti potilaalle ja neuvotaan kuinka hän voisi saada hoidon edes itse maksaen tai osallistumalla lääketutkimukseen. Julkinen terveydenhuolto ei pysty kaikkeen, myönnetään tämä ja annetaan yksityiselle terveydenhuollolle mahdollisuus täydentävään hoitoon, mm. Kela-korvausten muodossa.

Alalle tarvitaan tervettä kilpailua

Pienyrittäjänä haluaisin muistaa myös terveydenhuollon pienyrityksiä, hoitokoteja, fysioterapeutteja, lääkäriasemia, hammaslääkäreitä jne. Kierolla tavalla positiivista Kela-korvausten poistossa on tasapuolisempi tilanne fysioterapeuttien, osteopaattien, kiropraktikkojen ja hierojien kesken, nyt kukaan ei saa mitään. Jokainen voi toki tuoda reilusti esiin omaa osaamistaan. Aina kun toiminnalle asetetaan lisää hallinnollisia määräyksiä vaikeutetaan nimenomaan pienyritysten toimintaa. Pienet yritykset eivät pääse mukaan kilpailutuksiin ja vakuutusyhtiöt ohjaavat asiakkaansa vain omille kumppaneilleen.Tällä menolla meillä on pian jäljellä enää 2-3 jättiyritystä, jotka sitten jakavat keskenään markkinat. Kilpailua laadulla tai hinnalla ei enää tapahdu. Ketjuihin kuulumattoman lääkäriaseman perustaminen tai kannattava toiminta on tehty lähestulkoon mahdottomaksi.

Suomalainen tutkimus kansainväliselle huipulle

Tutkijana olen huolissani määräysten, rajoitusten ja kustannusten noususta. En juuri tee enää tutkimustyötä, mutta se mitä kuulen ja saan lukea kertoo tutkijalähtöisen tutkimuksen kasvavista ongelmista. Sama trendi on käynnissä toki muuallakin Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Onneksi Kiina näyttää tulleen mukaan myös lääketieteelliseen tutkimukseen, joten kehitys esimerkiksi syöpätutkimuksessa on ollut mielestäni peräti ilahduttavaa. Suomalainen tutkimus tarvitsee lisää resursseja. Suomalaiset ovat aina ylpeitä urheilusuorituksista, entä jos joka ilta kerrottaisiin suomalaisen tieteen saavutuksista ? Toivoisin, että rahaa ohjattaisiin tutkijalähtöisiin rohkeisiin uusiin tieteellisiin avauksiin, eikä esimerkiksi erilaisiin hallintoa tukeviin rekisteri- ja seurantatutkimuksiin.