Talous

Keskeistä taloudessa on luoda edellytykset ja kannustaa ihmisiä sekä yrityksiä tekemään järkeviä päätöksiä ja oikeita asioita. Jokaiselle tulisi antaa mahdollisuus opiskella, päästä töihin ja innokkaimmille mahdollisuus perustaa menestyviä yrityksiä. Verotuksen ja erilaisten tukijärjestelmien tulee kannustaa tähän. Ei siis voi olla niin, että menemällä töihin menetät enemmän sosiaalietuuksia kuin saat palkkaa.

Yleisellä tasolla kannattaa huomioida taloudessa kaksi asiaa. Maailmantalous ja Suomenkin yritykset ja perheet ovat olemassa ja elävät ilmankin, että valtio on kaikessa mukana. Pääosa verotuloista syntyy sitä toimintaa verottamalla mitä Suomen yrityksissä tehdään. Julkisessa keskustelussa kiinnittyy yleensä huomio valtiontalouden ongelmiin, mikä onkin talouden heikoin ja velkaantuneisin sektori. Onkin kieltämättä kummalllista, että kaikista oppineista talousviisaista huolimatta Suomen valtio velkaantuu kaiken aikaa hurjalla tahdilla. Jos yksittäinen kotitalous tai yritys toimisi samalla tavalla, ei siitä hyvä seuraisi. Eikä seuraa tästäkään. Sen sijaan, että meillä menee pelkästään lainamenojen hoitoon miljardeja euroja, voisi valtio olla itse se joka hyötyy korkotuloista ja sijoitustuotoista. Norjassa tilanne on toinen, mutta Suomellakin on ainakin ollut omat valtionyhtiönsä ja rahoitussalkkunsa. Jos siis ajatellaan valtiontalouden kuntoon saattamista ihan matemaattisesti, niin syömävelan ottaminen tulisi lopettaa. Yritystoimintaa ja taloudellista aktiviteettia pitäisi lisätä, jotta syntyisi lisää verotuloja nykyisellä verokannalla. Yritysten ja työn verotusta nostamalla toiminta vastaavasti taantuu tai siirtyy pienemmän verotuksen maihin.

Meillä on Suomessa yli 300 000 työtöntä. Yli kymmenen prosentin työttömyys on Euroopan korkein. Sen lisäksi on lapset, eläkeläiset, sairaat ja opiskelijat. Huoltosuhde ei enää toimi. Työttömille sanotaan, että menkää töihin ja työttömät kertovat ettei töitä ole. En usko ettei töitä ole, niitä ei vain kannata teettää tai tehdä. Meillä olisi itseasiassa loputtomasti työtä tarjolla vaikka avustavissa tehtävissä, kuten vaikka auttaa kotihoidossa olevia ihmisiä. Toinen mikä voisi työllistää olisi kierrätystalous. Nykyisin kaikki koneet ja laitteet viedään kaatopaikoille pienestäkin viasta, moni pesukone tai tietokone voisi saada uuden elämän pienillä korjauksilla. Kun katselin vuosikausia Suomen pisintä leipäjonoa Myllypurossa, en voinut olla ajattelematta, että lähes jokainen siinä seisova ihminen voisi tehdä jotain järkevämpää. Voitaisiin vaikka perustaa työvoimapankki, vaikka työvoimatoimiston yhteyteen, niin että kun joku tarvitsee apua vaikka pihatöihin tai pientä apua tietokoneensa kanssa, voisi yhdestä paikasta tilata jonkun auttamaan. Toimintaa voisi rahoittaa kotitalousvähennyksellä, tai sitten suoraan sillä rahalla mikä menee etuuksien maksuun. Työtön saisi aina jotain extraa ottaessaan edes tilapäisen työn vastaan ja kehittäessään ammattitaitoaan pääsisi vähitellen siirtymään normaaliin työelämään. Mielestäni oli virhe leikata aikuiskoulutustukia, sillä työelämä vaatii jatkuvaa uutta kouluttautumista ja työtehtävät muuttuvat. Tällä hetkellä jää jopa tietokoneohjelmoijia työttömäksi, jos heillä ei ole uusinta alan osaamista. Suomeen ei voi myöskään syntyä korkean teknologian työpaikkoja, jos meillä ei ole tutkimuspanostukset ja koulutus kunnossa. Tarvitaan siis muutakin kun peruskoulun uudistamista, mikä on sinänsä tärkeää.

Suomessa tarvitaan myös pääomia. Kansalaisia tulee kannustaa sijoittamaan varojaan erityisesti kotimaisiin yrityksiin. Tällä hetkellä pääomaverotuksessa on ongelma: suuri osa suurista sijoittajista ei maksa käytännössä mitään. Eli poistaisin verovapauden esimerkiksi ammattiyhdistyksiltä ja säätiöiltä. Jotta verotuskohdistuisi tasapuolisesti myös erilaisiin rahastoihin ja ulkomaalaisiin, tulisi minusta harkita myös osinkojen lähdeveroa. Sellainen on aiemmin ollut, mutta jouduttu luopumaan mm. eurooppaoikeuden johdosta. Haluaisin kuitenkin selvittää millaisia vaikutuksia esim. 5 % lähdeverolla olisi. Tämän suuruista lähdeveroa on esittänyt myös SDP. Jos kaikki, myös ulkomaiset instituutiot, maksaisivat osinkoveroja, voitaisiin tavallisten kansalaisten verotusta ehkä jopa keventää. Listaamattomien yritysten kevyempään osinkoverotukseen ei tulisi puuttua, pienyrittäjillä on ihan riittävän vaikeaa. Tälläkin hetkellä on selkeät ylärajat, joiden puitteissa pienyrittäjä voi tasata ja turvata tulojaan. Pienyrittäjät eivät saa verovapaita osinkoja, vaan ensin yritys on maksanut 20 % ja omistaja maksaa vielä vähintään 7.5 %.

Olen yrittäjänä ja työterveyslääkärinä perehtynyt nimenomaan pienyrityksiin. Meillä on omalla lääkäriasemalla noin 500 yritystä työterveyshuollossa, lähes kaikilta toimialoilta. Yritysten koko vaihtelee 1-200 henkilön välillä. Kokemusta työterveydenhuollosta minulla on noin noin 25 vuoden ajalta ja puhun siltä pohjalta.

Yrityksen perustamisen ja työntekijöiden palkkaamisen tulisi olla suhteellisen helppoa. Tässä ei mielestäni ole suuria ongelmia. Perustamisvaiheeseen voisi toki tarjota erilaisia tukitoimia mutta ennenkaikkea neuvontaa. Viranomaisten keskeinen tehtävä voisi olla yritysten auttaminen niitä perustettaessa ja erityisesti vaikeuksien kohdatessa. Aika useinkin syhtyy tunne, että yrityksiä rangaistaan pienistäkin virheistä ja asetetaan yhä uusia vaatimuksia miettimättä kuinka yritys tai yrittäjä kaikesta selviää. On myös tilanteita, joissa yrittäjä toteaa ettei yrityksellä ole mahdollisuuksia kannattavaan toimintaan. Tällöin erityisesti pienissä yrityksissä on voitava myös vähentää työvoimaa ja pienyritykset, joilla ei ole ulkopuolisia velkojia, tulisi voida myös lopettaa helpommin, ihan ilmoitusluonteisesti verottajalle ja kaupparekisteriin.

Taloutta voi sitten tarkastella myös laajemmasta, kansainvälisestä näkökulmasta. Mitkä ovat Suomen ja Euroopan vahvuudet, mitä me haluamme ja millä keinoin? Vaikuttaa nimittäin ikävästi siltä että USA ja Kiina menevät talouden näkökulmasta omia menojaan ja ainoa mihin Eurooppa pystyy on säätelyn ja erilaisten direktiivien lisääminen. Sillä tavalla ei edistetä tiedettä, tutkimusta eikä talouskasvua. Oma ehdotukseni olisi mennä juuri päinvastaiseen suuntaan, eli vähentää säätämistä ja käyttää enemmän rahaa eurooppalaiseen perustutkimukseen ja innovaatioihin, tukea korkean teknologian kehittämistä ja yritystoimintaa Euroopassa.