TALOUS
Kun talouspolitiikasta puhutaan on monilla mielessä oikeisto-vasemmisto jakolinjat. Niinkuin työläiset ja tehtaanomistajat. Ja poliikka on tulonsiirtoja rikkailta köyhille sekä työtaistelua työläisten ja omistavan luokan välillä. Tästä aiheutuu ristiriitoja ja ongelmia. Esimerkkinä viime keväiset UPM:n lakot ja nokkapokka hoitajien pakkotyölaista. Työterveyslääkärinä olen saanut harjoitella ratkomaan työelämän ongelmia. Työterveyslääkäri ei saa olla vain toisen osapuolen puolella, vaan etsii kaikille parhaan ratkaisun. Hyvin toimivissa yrityksissä keskitytään työntekoon, tehdään yhteistä kakkua, mistä jaetaan oikeudenmukaiset siivut kaikille. Näin pitäisi toimia koko yhteiskunnassa. En ole lähdössä eduskuntaan jakamaan lisää rahaa köyhille tai rikkaille, vaan molemmille. Haluan vaikuttaa kaikille yhteisesti tärkeiden asioiden puolesta, kuten turvallisuuden, toimivan terveydenhuollon, kohtuuhintaisen energian, ruuan, ihmisoikeuksien, eläinten oikeuksien, koulutuksen ja tieteen. Tulonjako nähdään arvokysymyksenä. Itse en katso kuuluvani oikeistoon tai vasemmistoon, siinä koordinaatistossa mihin itseni asettelen ei ole tätä akselia arvojen osalta. Erään kampaajan kanssa totesimme, että hän tekee yhtä hyvät kampaukset ja minä annan yhtä hyvää hoitoa varallisuudesta riippumatta. Kukaan ei ole tässä suhteessa arvokkaampi, eikä rahan jakaminen enemmän köyhille tai pois varakkailta ole erityisen aatteellinen asia minulle.
Ei eletä velaksi
Taloudellisena ohjeenani on ollut suu säkkiä myöten, älä elä velaksi. Velaksi eläminen on varmasti
mukavaa niin kauan kuin rahaa riittää, mutta entä kun se pitäisi maksaa takaisin ? Eräs amerikkalainen senaattori totesi varsin sukkelasti: jos saksalaiset lähettävät meille,
autoja, ranskalaiset viiniä, japanilaiset kameroita ja me lähetämme heille vihreitä paperilappuja ja kaikki ovat tyytyväisiä, miksi emme jatkaisi niin kauan kuin tämä toimii ? Ehkä rahan painaminen
sopiikin keskuspankeille, kaikki raha on periaatteessa velkarahaa keskuspankeilta, mutta sellaiselle joka sen joutuu maksamaan takaisin velka ei ole hyvä asia ollenkaan. Jos eläisimme markka-aikaa, voisimme itsekin painaa rahaa. Lopputuloksena olisi sitten varsinkin ulkomailta peräisin olevien tuotteiden inflaatio mutta toisaalta voisimme näin nostaa hetkellisesti kotimaisen vientiteollisuuden kilpailukykyä. Nykyisin Suomenkin suurimmat yritykset ovat kansainvälisiä eikä omasta rahasta olisi vastaavaa iloa. Euron kohdalla voidaan teoriassa ajatella samoin, painaa lisää rahaa ja velkaantua onnellisesti? Jos Suomi velkaantuu Euroissa, me jäämme velkaa muille Euromaille vaikka Euron arvo ei siitä laskisikaan. Yhdysvallat on tällä hetkellä ainoa valtio, joka voi hiljalleen painaa uusia dollareita valuutan silti säilyttäessä vakautensa. Kryptovaluutoista pysyisin kaukana, niillä ei ole taustalla vastuunkantavaa liikkeellelaskijaa ja on minusta outoa, jos niitä säädeltäisiin kevyemmin kuin oikeita valuuttoja. Kryptovaluuuttojen säätelyä tarvitaan, jottei niitä käytettäisi esimerkiksi laittoman huumekaupan, kiristämisen tai muiden huijausten välineenä.
Panostetaan koulutukseen, tieteeseen ja tutkimukseen
Parasta taloudellista aktiviteettia on tiede ja tutkimus. Ihmiskunnan teknistaloudellinen kehitys lähti liikkeelle tulesta, maanviljelystä ja kommunikaatiosta. Näin jäi aikaa yhä uusille keksinnöille. Jos katsoo ympärilleen kehitys tuntuu vain kaiken aikaa kiihtyvän. Internet ja matkapuhelimet saatiin laajaan käyttöön vasta 1990-luvulla. Tämä on antanut vauhtia kehitykselle kaikilla aloilla. Ellemme ole Suomessa tai Euroopassa kehityksen kärjessä, elintasomme ja hyvinvointimme tulee tippumaan, joutuisimme ostamaan muualta kaiken eikä omaa korkean teknologian tuotantoa olisi. Tuotekehityksessä ja sen nopeudessa voittaja vie kaiken. Niin kävi Nokian kännyköille ja suomalaiselle rokotetutkimukselle koronan kohdalla. Tarvitsemme korkeatasoista perustutkimusta, mistä osaamista on sitten jakaa myös muualle ja on myös mahdollisuus osallistua kansainväliseen tutkimustyöhön. Lääketieteen tutkimuksissa mukana olevat maat saavat ensimmäisenä käyttöönsä esimerkiksi parhaat syöpälääkkeet. Olin jonkin aikaa töissä amerikkalaisen lääkeyhtiön projektijohtajana kansainvälisissä monikeskustutkimuksissa. Tälläkin hetkellä seuraan potilaideni puolesta käynnissä olevia lääketutkimuksia, joista osaa tehdään esimerkiksi vain Yhdysvalloissa. Olen erittäin positiivisesti yllättynyt kuinka biologisia lääkkeitä on viimeaikoina saatu eri sairauksien mm. syövän hoitoon. Tämä kehitys tulee jatkumaan ja Suomen tulee olla siinä mukana.
Energia ja ilmastonmuutos
Eräs konkreettinen asia tällä hetkellä on energia ja sen hinta. Uskon, että tulevaisuudessa
energiakysymys pystytään hoitamaan pahentamatta ilmaston tilaa. Meidän tulee vain yksinkertaisesti rakentaa riittävästi uusiutuvaa energaa tuottavia laitoksia, säästää siellä missä se on järkevää ja ottaa käyttöön mm. vetytaloutta. Eli tuottaa vetyä ja lämpöä esim. tuulisina päivinä kun sähköä tulee yli sen hetkisen kulutuksen. Vetyä voidaan käyttää myös polttoaineena tai vaikka lannoitteiden valmistukseen. Uusiutuvan energian ylösajoon menee vielä hetki, sillä aikaa voimme käyttää myös muita kotimaisen energian lähteitä. Energiapolitiikan epäonnistumisesta maksetaan tällä hetkellä kovaa hintaa Euroopassa. Kuka esimerkiksi keksi, että maakaasu on ilmastoystävällistä vähäpäästöistä energiaa, jolla kannattaa korvata ydinvoima? Kaasu tuottaa hiilidioksidia siinä kuin öljy tai kivihiilikin. Vain vety muuttuu palaessaan puhtaaksi vedeksi. Nyt ydinvoimaloita on suljettu ja suljetaan ympäri Eurooppaa ja tuskaillaan Venäjältä tuodun kaasun ongelmallisuutta. Suomessa on oltu huomattavasti viisaampia ja meidän omaan energiatuotantoomme Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei ole juuri vaikuttanut. Se, että sähkönhinta on meillä noussut näin paljon, johtuu poliittisista päätöksistä ja sähköpörssistä. Kun sähkö maksaa maltaita muualla, se heijastuu välittömästi sähköpörssin kautta suomalaisiin. Toki sähköyhtiöt saavat muhkeat voitot.
Suomi on pääosin harvaan asuttu maa ja sekä tavaroiden että ihmisten täytyy siirtyä paikasta toiseen kustannustehokkaasti. Liikenteen ongelmina nähdään ainakin ruuhkat, onnettomuudet, kustannukset ja päästöt. Mikäli saisimme päästötöntä energiaa, esimerkiksi sähkön ja vedyn muodossa, en näkisi syytä vaikeuttaa ihmisten mahdollisuuksia liikkua, käydä töissä, opiskella, tavata sukulaisiaan tai matkailla. Sujuva liikenne auttaa pitämään koko maan asuttuna ja vähentää samalla ruuhkaisen pääkaupunkiseudun ongelmia. En kannata ruuhkamaksuja, koska ei siellä ruuhkissa kukaan muutenkaan huvikseen ole. Ihmiset liikkuvat ruuhka-aikaan töistä tai hakevat lapsiaan päivähoidosta. Ruuhkia helpottamaan kannattaa kehittää julkista liikennettä ja parantaa liikenneyhteyksiä niin autojen kuin polkupyörienkin osalta.
Lentoliikenne ja Malmin kenttä
Yksittäisenä, mutta varsin isona asiana näen Malmin kentän kohtalon. Lentoliikenne on saatu näyttämään joidenkin tahojen toimesta erittäin ympäristöepäystävälliseltä ja haitalliselta. Mutta jos nyt sattuisitte, kaikesta huolimatta, olemaan matkalla Los Anglesiin, Australiaan, Keniaan jne. niin saatatte hyvinkin arvostaa lentokonetta matkustusmuotona. Juuri tätä kirjoittaessani tuli ulos Yle:n MOT ohjelma, jossa tutkija kertoi lentokoneen energian kulutuksen olevan 16 kertainen junaan verrattuna. Tästä puuttui kuitenkin täysin tiedot kuinka tämä on laskettu. Toiseen suuntaan oleva ääriesimerkki: tyypillinen IC-juna kuluttaa sähköä 1000-1400 kWh sadalla kilometrillä, mutta sähköllä toimiva 2-paikkainen lentokone vain noin 12 kWh. Jotta energian kulutus olisi 16 kertainen sähköjunan eduksi, junassa pitäisi olla 3200 matkustajaa. Eli kyse on enemmänkin käyttöasteesta. Lentomatkustuksen etuna on myös, ettei tarvitse rakentaa teitä, edes rautateitä. Lentäen saavutetaan helposti 200-500 km/h nopeus, millä on merkitystä ainakin yli 200 km etäisyyksillä. Yhtenä vaihtoehtona Suomen sisäiseen, ja lähialueille, matkustukseen näkisin sähköisen lentämisen. Meillä voisi olla tulevaisuudessa 20-30 paikkaisia sähköisiä koneita (niitä on jo olemassa) jotka lentäisivät bussiliikenteen tavoin maakuntakentiltä. Eikä pelkästään Helsinkiin vaan vaikkapa Joensuusta Poriin, jos on kysyntää. Ihmiset voisivat syöttää älykkääseen varausjärjestelmään matkustustarpeensa ja koneiden reitit suunniteltaisiin toteuttamaan nämä tarpeet. Malmin kenttä olisi erittäin tärkeä, sillä suuri osa matkustuksesta olisi varmasti edelleen Helsingin ja maakuntakaupunkien välistä ja siihen tarvitaan kenttä, jolle voi tulla ilman etukäteen sovittua aikataulua pienemmälläkin koneella. Jos Malmin kenttä nyt tuhotaan, jää tämä optio pois myös tulevilta sukupolvilta. Malmin kenttä oli toimiessaan Suomen toiseksi vilkkain kenttä noin 40-50 000 nousulla ja laskulla vuosittain. Ei todellakaan noin 70 lentäjän käytössä, kuten liikenneministeri Merja Kyllönen uskoi, vaan siellä oli noin 70 lentokonetta, joilla esimerkiksi kerhojen käytössä kymmeniä lentäjiä konetta kohti. Vastaavasti voisi sanoa, että Suomen rautateitä käyttää vain 200 ihmistä, kun tarkoitetaan, että meillä on noin 200 henkilöjunaa. Malmin käyttö asuntorakentamiseen on puolestaan yhtä älytöntä kuin sen poistaminen lentokäytöstä. En voi nähdä pahempaa ilmastorikosta, kuin paaluttaa savisuo 14 000 km määrällä teräsbetonipaaluja, mikä riittäisi Koreaan ja takaisin sekä tuottaisi noin 300 miljoonaa kiloa turhia hiilidioksidipäästöjä; hyvää rakennusmaata on ihan vieressä itään tai pohjoiseen mentäessä. Luonto- ja kulttuuriarvoista puhumattakaan.
Työnteko ja kannustinloukut
Konkreettista talouspolitiikkaa olisi tehdä työnteko kaikille kannattavaksi. Nyt leipäjonoissa ja työttömyyskortistossa on paljon ihmisiä, joiden ei kannata mennä töihin. Kun kaikki tuet on maksimoitu, niistä tulee enemmän rahaa käteen kuin pienipalkkaisesta työstä. Ehdotan jonkin tyyppistä kansalaispalkkaa, tai ainakin tukiviidakon yksinkertaistamista niin, että aina kannattaa ottaa tarjottu työ vastaan. Samaa asiaa voi katsoa myös työnantajien kannalta, kaikki ihmiset eivät ole niin tuottavia, että heitä voisi palkata nykyisin kustannuksin. Työntekijän pitäisi pystyä tekemään sellaista työtä, mistä yrityksen asiakkaat ovat valmiita maksamaan vähintään hänen palkkansa verran. Myös osatyökykyisen ihmisen tulisi saada olla osa yhteiskuntaa ja käydä töissä. Toki valtion ja kuntien työllistäessä tai tukiessa työllistymistä voidaan verrata kustannuksia siihen että ihminen on työttömänä tekemättä mitään.
Tuloverotus
Talouteen liittyy myös verotus. Verotuksen avulla voidaan joko kannustaa tai tukahduttaa halu yrittää tai tehdä työtä. Nykyisessä progressiivisessa tuloverotuksessa on vahva tuloja tasaava vaikutus. Se on sikäli hyvä, että alle 10 000 € tuloista ei käytännössä tarvitse veroja maksaa. Nämäkin tulot saattavat kuitenkin heikentää muita avustuksia, niin ettei työnteko enää kannata. Suuremmissa tuloluokissa päädytään samoin siihen, ettei työnteko enää kannata, ainakaan palkansaajana. Se karsii varmasti myös huippuammattilaisten houkuttelemista töihin Suomeen. Näitä kysymyksiä kannattanee miettiä kansakunnan kokonaisedun kannalta.
Yritysverotus
Yritysverotus toimii ihan vastaavalla tavalla. Mielestäni on oikein kannustaa yrittäjäksi ja nykyinen veromalli, jossa tiettyyn rajaan saakka voi nostaa omasta yrityksestään rahaa kevennetyllä osinkoveroprosentilla on oikeudenmukainen. En siitä huolimatta kannusta ryhtymään yrittäjäksi ilman erittäin hyvää yritysideaa; yrittäjä on edelleen lähes lainsuojaton siinä tapauksessa, että yritys ei kannata. Yrityksen pyöriessä nollan tuntumassa tai tappiolla yrittäjä ei ole oikeutettu minkäänlaiseen minimipalkkaan tai työttömyysturvaan. Tässäkin perustoimeentulomalli voisi auttaa ja rohkaista siihen, että ihmiset uskaltaisivat viedä ideoitaan eteenpäin. Tämä koskee aivan erityisesti taiteilijoita tai jotain aivan uutta tuotetta tai ideaa kehitteleviä ihmisiä, vaikkapa ohjelmistoyrityksiä. Pörssiyhtiöiden verotuksessa on minusta ilmeinen epäkohta siinä, että kaikkein suurimmat sijoittajat, ammattiyhdistysliikeet ja ulkomaiset sijoittajat pystyvät kiertämään verot. Ainoa, joka varmasti maksaa, on tavallinen yksityissijoittaja, joka sijoittaa suoraan yritysten osakkeisiin. Mikäli kaikki maksaisivat saman verran veroa niin osinkoverotusta voitaisiin laskea huomattavasti samaan aikaan verotulojen kasvaessa. Haluaisin kansanedustajana selvittää mitä tälle asialle voitaisiin tehdä lainsäädännön puitteissa. Ehdottomasti haluan kannustaa tavallisia ihmisiä sijoittamaan vastuullisesti niihin yrityksiin, joiden toimintaa he haluavat rahoittaa.